Viimein viimeiset kuvat

Tällä ajeltiin Friscosta Barbaraan


Paloja...


Tuhkaa.


Itsenäisyyspäivä


Hollywoodia


Playboy kartanon nurkilla


Kyltti rinteessä




Chinese theatre


John Wayne nyrkkeineen


Kiekot


Baywatch

Suomessa

Reissu oli kaikinpuolin mahtava kokemus ja sujui, uskomatonta kyllä, ilman mitään vastoinkäymisiä. Aikataulu piti koko reissun, ei eksytty mihinkään, autot toimivat ja olivat mukavia matkustaa, varatut hotellit ylittivät odotukset (ovatkohan kaikki samaa mieltä??), lennot sujuivat mallikkaasti ja kaikki pysyivät terveinä. Pieniä erimielisyyksia tuli matkalla, mutta se taitaa olla normaalia, kun vietetään kuukausi tiivisti yhdessä?

Talouskin pysyi suunnitellussa budjetissa. Yhteisiä kuluja (lennot, auto, bensat, majoitus, pääsyliput, ruoka, pysäköinti yms.) matkasta tuli kaikkineen noin 9500 EUR. Majoitus oli lentojen (2460€) jälkeen seuraavaksi kallein kuluerä. Hotelleihin meni 1500 EUR ja motelleihin 800 EUR. Hotelleissa olisi voinut vielä säästää :) Auto kustansi 2100 EUR ja bensaa paloi noin 1000 EURolla. Autossa olisi voinut säästää lähemmäs 800 euroa karsimalla vakuutuksia.

Käsitys jenkeistä muuttui paljon positiivisemmaksi mitä se oli ennen matkaa. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja palvelu on loistavaa. Elokuvista ja sarjoista saatu kuva oli kaukana todellisuudesta :).

Aikaerosta toipuminen näyttää ottavan hieman voimille. Nukahdin eilen jo kahdeksalta ja heräsin kolmen aikaan yöllä ja ollut siitä asti ihan pirteenä. Kohta voisi vaikka lähteä töihin...

Seuraavaksi voidaankin jo aloittaa seuraavan reissun suunnittelu. Vai???

Reissu heitetty

Kotoa kirjoillaan tätä viestiä, mukavan väsyneenä 30h valvoneena. LA-Fra välillä joku sai koneessa sairaskohtauksen, mutta ei vaatinut sitten ilmeisesti välilaskua aiemmin. Jouduttiin puolisen tuntia kiertelemään Frankfurtin yllä sopivaa laskeutumisväliä odottaen. Fra-Vantaa kone myöhästyi myös hieman kun matkustaja jätti tulematta ja sen kamat purettiin jo pakatusta ruumasta. Kuvia vielä tulossa aiempiin posteihin kunhan tästä pääsee suomirytmiin jälleen kiinni.

Suurempien tarinoiden osalta over and out, kiitos seuranneille ja kommentoineille!

Kentällä

Ollaan kentällä odottelemassa koneen lähtöä. Näyttäs olevan jälleen aikataulussa. Kaikki on vähän masennuksissa loman loputtua, olis kyllä menny komeesti toinen samanlainen tähän perään..

Amerikkalaisessa kodissa

Käytiin Redwoodsissa moikkaamassa Pekan "ameriikan serkkuja", oli oikein mukava visiitti. Tarjoilu oli grillausaiheinen papuineen, ribseineen ja kanoineen, oli tarkoitus olla ulkona mutta liian kuuma keli toi pikniksetin sisätiloihin. Oli muuten erinomaiset ribsit! Juteltiin politiikan (arska...) ja matkablokin väliltä kaikenlaista ja maltettiin lähteä vasta kymmenen aikoihin illalla. Kiva kruunaus reissulle.

Alkaa olla matka paketissa, huomenna voisi vielä kaupoille keretä ja ehkä bel airiin, kone lähteekin vasta puoli viidenmaissa, oltiin alkuun uskossa että lähtö olisi ollut puoli kolme.

yritystä piitsille

Käytiin tänään Santa Monica ja Venice beacheillä. Pekan oli tarkoitus päästä surffailemaan ensimmäisellä, mutta kurssi peruuntui liian väkimäärän takia rannalla. Musta keltainen lippu joka kaiketi meinasi surffikieltoa. Venicellä käytiin sitten kävelemässä yksi laituriväli, oli muuten kylmää vettä, ei juuri kiinnostanut mennä niin kylmään uimaankaan, vähän varpaita kasteltiin.

Seuraavaksi Pekan sukulaisten luokse Redlandsiin.

LA

Saavuttiin tänään sitten hyvissä ajoin päätekohteeseen. Käytiin heti aluksi kaupoilla kiertelemässä ja seuraavaksi ajeltiin Beverly Hillsin kautta pakolliselle Hollywood kyltille. Ei päässyt aivan kyltin kupeeseen, oli poliisi ohjaamassa pois alueelta. No kuvat saatiin ihan riittävän läheltä kuitenkin. Kapealla kukkulatiellä oli muitakin kyltin bongaajia kiusaamassa paikallisia. Kyltiltä siirryttiin walk of famelle ihmettelemään tähtiä. Valitettavasti niitä tuli vastaan vain tutussa jalkakäytävä muodossa, ei livenä.

Kävelyn jälkeen ajeltiin LA:n läpi hotellille, Reneissance airportille ja Pekka varasi itselleen surffauskurssin huomiselle. Me muut tyydymme aurinkoon ja ehkäpä joidenkin härveleiden vuokraamiseen jos vaikka jettejä olisi tarjolla kohtuuhintaan.

Käytiin vielä illalla uudelleen walk of famella hollywood blvdlla katsastamassa Kodak teatterin missä siis pidetään oskarikaala ja viereinen China teatteri jonka edessä on taas starojen jalan ja käsien jälken painettuna betoniin. Ainut rohkea oli ollut muuten Connery - paljainjaloin - muilla oli sitten tylsästi kengät jalassa.

Loppuhuomiona vielä, oli muuten uskomattoman hiljainen kaupunki jos ei moottoriteitä ja hollywoodin aluetta oteta huomioon. Lähes kuin Detroitissa, sai ajella tyhjiä katuja pitkin!

santa barbara

Ajettiin tänään sitten viimeisen kohteemme LA:n kupeeseen viettämään Ameriikan Yhdysvaltojen synttäreitä. Kyseessähän olivat 232:net synttärit. Homma vaikutti vähän samalta kuin meillä uudenvuoden vietto, koko kylä oli kokoontunut biitsille viettämään iltaa ja homma loppui rakettien paukutteluun. Yksityisiltä pommit oli tosin kielletty palovaaran vuoksi. City olikin melko hyvän tuhkakuorrutuksen peitossa nyt pari päivää tuossa kupeessa riehuneen metsäpalon ansiosta.

Olikin melko vilkas päivä auton suhteen, todettiin jälleen aamusta että oikea takakumi ei pidä ilmoja kunnolla sisällään joten ampaistiin Friscossa aamusta Nikko hotellista huoneen luovutuksen jälkeen Nationalille ja itkemään että tarvitaan uusi auto. Onneksi ei tarvinnut mennä jonoon joka oli 20-30m pitkä vaan päästiin suoraan ohi ja vaihtokin sujui jälleen muutamassa minuutissa. Oltaisiin saatu myös DTS, mutta otettiinkin Chrysler 300C kun se näytti niin makealta. _Virhe_. Kottero oli ihan karvalakkimalli ilman edes automaattista ilmastointia. Patakin oli vain kesyin 2.7 litrainen ja auton luokka premium vaikka ollaan maksettu luksuksesta. Ajettiin sillä nyt sitten kuitenkin tämän päivän ajot ja Barbarassa lentokentälle hakemaan vaihteeksi uusi peli alle. Päädyttiin takaisin alkuautoon eli Cadillac SRXään. Hyvä peli, tosin tällä kertaa ollaan ilman ihkua kattoikkunaa.

Erikoisesta päivästä johtuen oli hieman motellinlöytövaikeuksia. Ajeltuamme 1,5h ja käytyämme n. 5 paikassa vastaanottamassa eioota, alkoi vähän keskustan ulkopuolelta tilaa löytyä. Ensimmäinen tarjous oli 250 taalaa (+tax) yöltä ja seuraava 200 taalaa (+tax) yöltä jonka sitten otimme hampaita kiristellen. Osaavat mokomat hyödyntää matkalaisten hädän.. Tämä onkin sitten viimeinen motellin etsintä, Losissa odottelee hotelli jo innokkaasti meitä vieraakseen.

vähiin käy ennenkö loppuu

Uskomattoman nopeasti mennyt loma, eihän tätä ole enää kuin muutama hassu päivä. Aikaa olisi saanut menemään kyllä helposti vaikka puolet lisää. Monessa kohtaa jouduttiin toteamaan että liian vähiin jäi ajat, onneksi hirveää kiirettä ei kuitenkaan ole ollut.

Huomenna ajellaan Santa Barbaraan tuhlaamaan yksi "ylimääräinen" päivä joka jätettiin tälle SFR-LA välille. Harmittaa nuo metsäpalot, ykköstie on mahdollisesti poikki melkeimpä tasan keskellä reittiämme ja oikein sopivaa kiertotietä ei paikalla näy joten ajetaan sitten ykkösen sijaan paljon tylsempää sataykköstä. Ei ole varaa lähteä pakittamaan satoja kilometrejä.

Paluuta ei niin paljon odottaen...

Muutamat kuvat taasen

Lepakko kuvassa on todellinen yllätys. Kuvatessa ei ollut mitään käsitystä, että siellä edes lensi jotain.

Off road...

Ajettiin keskiviikkona 700km:n päivä, mukaan mahtui kiva yllätys..

Ensimmäinen kohde oli Sacramento ja Arskan päämajan taltiointi muistikortille. Terminaattorikuvernööriä ei valitettavasti näkynyt.

Matkaa jatkettiin savusumun seassa koti punapuu aluetta. Saavuttiin Avenue of the Giantsille missä ensimmäinen isompi punapuu oli valjastettu autoilijoiden hupikäyttöön 5 taalan korvausta vastaan. Pitihän se käydä ajamassa läpi, käkkylä meni heittämällä läpi. Puupuistossa maisema muuttui sitten mukavan jylhäksi. Puikulat ovat ihan nimensä mukaisia, todella jättiläisiä. Oli vaikeuksia saada kuvauskohteeksi valittuja mahtumaan laajakulmakamerasta huolimatta kuvaan. Jäi hieman ihmetyttämään miksi puita on vain tuolla alueella.. Puiston tie oli paikoin erittäin kapea, vain yhden auton mentävä. Ruuhkaa ei onneksi ollut ja muutamat vastaantulijat toimivat amerikkalaisen joustavasti.

Punapuualueelta jatkettiin king’s peak road vuoristotielle, kartalla näytti mukavan mutkikkaalta 50-60km pitkältä pätkältä. Homma toimikin hienosti n. 40km jonka jälkeen kartta käski kääntymään pienemmälle hiekkatielle. No tuossakohtaa ei vielä suomalainen säikähdä. Jatkettiin matkaa ja vastaan tuli muutamia isoja maastureita. Ajateltiin että ei amörikkalainen pienemmällä pärjää hiekalla. Tie sitten pieneni huomattavasti vajaan 10km ajon jälkeen ja vastaan alkoi tulla vuoristotieltä tuttuja kiharoita. Illan pimetessä homma alkoi muuttua jännäksi tien kavetessa auton levyiseksi ja vielä kun muutamien kiharoiden päässä puro oli vallannut mutkan, alettiin miettiä homman järkevyyttä. Ei pidä myöskään unohtaa jatkuvaa savupilvessä ajoa. Tiellä tuli vastaan myös metsäpalojen takia suljettuja leirialueita ja niiden kohdalla varoituksia karhuista. Tietä oli vastaikään raivattu, epäilimme syyksi paloautojen pääsyä alueelle. Loppupäässä vastaan tulikin muutama tankkiauto joten teoria voitaneen osittain todeta pitäneeksi. Päästiin loppujen lopuksi pätkä ”maasturillamme” läpi. Tuossa tuli jo pientä seikkailun tunnetta ja mukavaa vaihtelua suoriin asfalttibaanoihin. Varmasti yksi mieleen jäävimmistä pätkistä reissussa.

Tie loppui aivan ajatellun majapaikan läheisyyteen, Shelter Cove rannikolle joka kuuluu lost coast alueeseen joka on tuttu mm. rannalle ajautuvista valaista. Kello oli tuossa vaiheessa puoli yksitoista illalla ja majapaikan etsintä osottaitui hieman vaikeammaksi, varsinkin kun hylättiin ensimmäinen mahdollisuus hinnan vuoksi. Muut olivatkin sitten kiinni tai täysiä. Jouduttiin jatkamaan pimeässä vuoristossa sukkulointia 40km Redway kylään josta sitten löydettiin katto päänpäälle.

Tänään sitten ajetaan Kalifornian upeaa rantatie 1:stä San Franciscoon. Saatiin ensimmäiset kuvat juuri Tyynenmeren rannalta ja bongattiin myös tuhkaista metsää matkan varrella.

Kuvia viime päiviltä

Koitetaan huomenna päivittää kuviakin blogiin pitkästä aikaa. Ollaan oltu wlanin ulottumattomissa viime päivät, eikä Boostilla paljon kuvia lähetellä.

Voitot kotiin

Vegasin viimeisenä päivänä käytiin altaalla pyörähtämässä, oli jonkinverran tungos, viihdyttiin kuitenkin pari tuntia alueella. Sitten puffetissa syömässä, ihan ok setit oli. Ruuan jälkeen vähän pelailua, oli ihan älytön säkä blackjackissä varmaan 10 pelin voittoputki ja edellinen 50 taalan menetys korvaantui 60 taalan voitolle jäännillä. Pienet voitot kun oli pienet panokset :| Illalla sitten käväistiin vielä Coyotessa, mutta ilta jäi lyhyeksi pitkän seuraavan päivän takia.

Maanantaina sitten ajettiin Vegasista Kalifornian puolelle. Sierra Nevadan vuoristoa lähestyttäessä alkoi näkyä ilmeisesti myös metsäpalojen savut ja hajut, ihan hirveässä usvassa sai ajella pitkän aikaa. Saavuttiin sitten Dead Valleyhin ja kyllähän siellä oikeasti on kuuma. Mittari tärähti n. 95sta 123 faaraonhaittiin elikkäs 51 selsiukseen. Saunassa olis vielä kovin kylmää, mutta tuolla oli kyllä aikuisten oikeasti kuuma. Autokin huomasi ulkolämpötilan nostamalla vakiolämpöjä pari pykälää.

Seuraava pääkohde oli Yosemite, minne kurvailtiin parin järvimaisemareitin kautta. Järvet olivat June ja Mono. Yosemitessa käytiin kolmen kilometrin korkeudessa varsin siedettävissä maisemissa. Puistokierros lopeteltiin mammuttipetäjä alueen tarkastukseen. Lähdetiin kävely/hölkkä -lenkille puoli ysin maissa ja aurinko oli kovaa vauhtia laskemassa. Matkaa pöllien luokse oli mailin verta suuntaansa joten kiire tuli ja ei aivan ehditty paikalle valoisaan aikaan. Kun viimein päästiin laskeuduttua petäjälaaksoon niin kyllähän ne olivat aivan valtavia. Eivät korkeudessa pärjää punapuille, mutta paksuuden takia petäjät ovat maailman suurimmat puut. Kuvat piti ottaa salaman ja taskulampun kanssa, niistä ei kovin kummoisia siis tullut.

Yövyttiin Grovelandissa ihan hirveässä ja suhteettoman kalliissa motellissa. Ei jaksanut myöhään menneen päivän takia etsia parempaakaan.

Nyt ollaan matkalla Punapuu alueelle pohjoiskaliforniaan.

Ainiin, kuvia puuttuu jälleen paljon kun ei olla osuttu wlan hotelliin. Vegasissa se olisi maksanut joten jätettiin väliin. Laitetaan heti kun aika ja wlan antaa mahdollisuuden.

Viva Las Vegas

Ollaan pörrätty pari päivää nyt Vegasissa, perjantai meni stripillä
kävellessä eri kasinoita ja kauppakeskuksia ihmetellen. Olo on
käytännössä kuin 10x ruotsinlaivoilla olisi.

Lauantaina käytiin outlet kauppakeskuksessa, missä siis on eri
merkkien tehtaanmyymälöitä pilvinpimein. Ei ehditty edes altaalle kun
tultiin niin myöhään takaisin shoppailemasta, piti alkaa valmistautua
Cirque du soleiliin. Ihan katsottava sirkus/teatteri esitys varsin
upein lavarakentein. SItten pelailtiin omalla kasinolla jonkinaikaa,
taktiikkana lusmuilla sentin koneilla ja napsia ilmaisia drinkkejä. Ei
oikein toiminut täällä MGMässä, aika harvassa nuo tarjoilijat. Piti
myös black jackkiä pyöritellä, siinä sai pelata aika kauan 50 taalalla
vaikka minimipanos olikin kympin. Iltaa jatkettiiin MGM:n Studio 54lle
ja melko nopeasti Nykin Coyote Uglyyn, joista kojoottipaikka vei kyllä
selkeän niskalenkin. Ei ollut 54:n DJ kyllä ollekaan kartalla
levyjensä kanssa..

Tänään ei ole erikoista ohjelmaa, ainakin hotellilla käydään syömässä
kun se hintaan osittain sisältyy ja sitten altaalla on tarkoitus
kanssa käydä.

Kuvia

Tässä taas päivän kuvat. Nyt ollaan jo St. Georgessa. Motelli majoitus täällä on melko halpaa. 60 dollaria yöltä juuri uusitussa Super 8 motellissa, josta löytyy myös poreallas ja uima-allas.

Huomenna matka jatkuu kohti Vegasia. Matkalla olisi vielä tarkoitus käydä muutamassa luonnonpuistossa, jotka sattuvat mukavasti matkan varrelle. Kohteina ovat Snow Canyon, Valley of Fire ja Lake Mead.

Kanab

Täällä istutaan mukavasti ilmastoidussa Tina's Dinerissa ja odotellaan yhden matkalaisen veljen suosittelemia annoksia.

Pagesta lähdettiin todella monen mutkan ja parin tunnin edestakaisin ajelun jälkeen jatkamaan matkaa. Aluksi käytiin Glen Canyonin padolla, jonka toisella puolen on Lake Powell ja kaksisataa metriä alempana jatkuu Colorado joki kohti Grand Canyonia. Sieltä jatkettiin kohtaan, jossa Colorado tekee hevosenkengän muotoisen mutkan. Reunalle olikin hieman pitempi matka, mitä oletettiin. Siitä tuli noin 2 km kävely pehmeässä hiekassa ja tukahduttavassa kuumuudessa.

Tämän kaiken jälkeen ajeltiin vielä takaisin Pageen tankkaamaan, kun kukaan ei muistanut tehdä sitä aiemmin :)

Ruuan jälkeen jatketaan kohti Zionin luonnonpuistoa jatkamaan maisemien ihailua. (Joka alkaa jo kolmen päivän jälkeen hieman puuduttamaan. Aina löytyy edellistä upempia näkymiä...)

Vielä kuvat Sunset Craterilta

Hurjapäät

Grand Canyon

Tänään käytiin katsastamassa pari kohdetta, Sunset crater ja Grand Canyon. Oletimme että kraateri olisi ollut meteorin tekemä monttu, mutta se olikin noin vuonna 1040 purkautunut tulivuori. Alueella oli 2000m2 tuhkaa ja muutama laavavirta. Ei juurikaan itse saanut rahalle vastinetta (5e/naama), mutta muille tuhkan ihmettely kelpasi. Tulivuorelta oli sitten n. 250km matka kanjonille.

Grand Canyon on mahtava näky, Colorado joen kaivama ura on n. 1km syvä ja alue jonka se on itselleen vallanut valtava. Sanat eikä kuvat riitä kuvaamaan näkyä, se on nähtävä itse. Parhaiten mieleen jäi muistaakseni Grand view kohdalla tehty pieni kävely kanjonia alaspäin. Itse jäin melko ylös polulla, mutta kuitenkin riittävän kauaksi jotta ihmisten hölinät jäivät taakse ja eteen aukeni mahtava näkymä kanjonille. Jaska ja Pekka menivät vielä muutaman käännöksen pidemmälle melkoisen mielenkiintoista (lue pelottavaa) polkua. Kaiteista ei tietoakaan ja pudotusta polun reunalta satoja metrejä. Toinen mieleen jäänyt tapahtuma oli kun samalla kohtaa pari turistiä päätti mennä pomppimaan kielekkeelle jonka molemmin puolin oli pudotus kanjoniin. Hyppivät kuin vuorikauriit murikan päällä, kaikki katselijat tuomitsivat parin hurjapään temput hullun hommaksi.

Matka kanjonilta Pageen motelliin meni mahtavien kanjoni/aavikko/seinämä maisemien parissa melkein huomaamatta ajankulua. 

Ja paaaljon kuvia :)